perjantai 16. elokuuta 2013

kynsiä

Viulunsoiton ehdottomasti huonoimpia puolia on se, että kynnet eivät saisi olla kovinkaan pitkät. (Niin, eiväthän ainaiset selkä- ja hartiavaivat, krooniset jännetupentulehdukset, kuulo-ongelmat ja työttömyys ole mitään tuollaisen asian rinnalla?) Tai tietysti  saa, mutta se hankaloittaa soittamista tosi paljon. Myönnän, että oon maailman laiskin harjoittelija varsinkin näin kesällä, ja usein juuri kesäisin annakin itelleni sitte luvan kasvattaa kynsiä vähän pidemmiks. Tollasilla keikoilla, mitä mulla nyt on kesällä ollu, ne pitkät kynnet ei ihan niin paljoo haittaa, mutta silloin kun työn alla on paljon kaikkea pikkutarkkaa tekniikkaräpellystä ja päivittäistä reeniä, ei pitkät kynnet tuu kysymykseen. 

Koska pitkät kynnet on mulla niin lyhytaikainen juttu aina, niin en koskaan oo nähnyt tarpeelliseksi panostaa niihin hirveästi. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu aina se, että koska oon koko ikäni joko leikannu tai pureskellu kynnet aina niin lyhyiks kun mahdollista, kasvaa mun kynnet tosi hauraina. Tähän kun vielä yhdistää sen, että kaikilla muillakin meidän perheenjäsenillä on tosi hauraat kynnet ihan luonnostaan, on mun kynnet vahvuudeltaan verrattavissa lähinnä vessapaperiin. Eli sitten, kun oon vihdoin saanut kynsiä ees vähän kasvatettua (lue: kynsien päissä näkyy valkoista), niin usein haluan sitte aikalailla samantien leikata ne taas lyhyiks, koska sellaset lerppukynnet on oikeestaan vaan tiellä koko ajan. 

Tänä kesänä halusin kuitenkin kokeilla, että oisko mun sittenkin jollain keinolla mahdollista saada edes vähän pidemmät, kauniit, mutta kuitenkin käytännölliset kynnet. Ostin Essien Rock Solid -aluslakan, joka lupaa vahvistaa hauraita kynsiä. Voit lukea lakasta lisää esim. täältä. Jo heti ensimmäiset levityskerran jälkeen huomasin, että jotain tällasta mun kynnet todella kaipaa. Nyt kun tätä on ollut kynsillä yhteensä ehkä parin viikon ajan, kynnet ovat todella vahvistuneet, ja jos sormi osuu johonkin kynnenpää edellä, niin kynsi ottaakin vastaan, eikä ensimmäiseksi lerpahda johonkin suuntaan. Pystyn myös kopistelemaan kynsiä pöytää vasten, enkä oo koskaan ennen pystyny sellasta tekemään! Kyllä nää kynnet edelleen taipuu  jos oikein kovin vääntelee, mutta pointtina kuitenkin se, että ei mulla oo tälläsia ollu koskaan ennen.

Laivalla mua odotti iloinen yllätys, kun huomasin TaxFreessa tarjouksen Essien lakoista. Kolme sai kahden hinnalla, ja yhden pullon hintakin oli vaan vähän päälle 10€. Ajattelin, että ihan vaan sen kunniaks, että oon edes vähän saanu kynsiä kasvatettua, niin voin nyt tarttua tarjoukseen, vaikkei kynsilakat todellakaan kuulu mun "vakiovarusteisiin".  Mukaan tarttui sävyt Mademoiselle, Muchi Muchi ja Forever Yummy. Kuvassa myös se  aiemmin ostettu Rock Solid -aluslakka.

Ja nyt sitte vähän armoa, en KOSKAAN ennen oo ottanut mitään kynsikuvia, eli nää on varmaan tosi hupsuja jonkun mielestä. :D Siitä huolimatta aion nyt esitellä noi lakat mun kynsillä ihan vaan siitä ilosta, etten koskaan ennen oo sellasta voinut edes kuvitella, enkä tiedä, milloin seuraava tilaisuus tulee.

Aloitetaan vaikka tosta Mademoisellesta. Nää nudelakat kai jakaa porukkaa aika hyvin kahtia, mutta ainakin mun mielestä nää on tosi kivoja ja nättejä. Kynnestä tulee heti paljon siistimpi ja tasaisempi, ja luulisin, että tätä tulee käytettyä vielä senkin jälkeen, kun oon joutunut nää leikkaamaan lyhyiks. Näin neutraali lakka ei näytä soittaessakaan hölmöltä.
Tänä syksynä ykkösväri on selkeesti viininpunainen, ja yllätyin, että se väri sopi mulle vaatteissa niin hyvin. Niinpä sitten ajattelin muutaman sen värisen paidan kaveriksi ottaa tuon tummanpunaisen Forever Yummy -lakan. Tästä en tiedä yhtään, että kuinka ahkerasti tulee käytettyä, mutta yllättävän kiva se kuitenkin on. Lakka olikin sitten lopulta vähän kirkkaamman punainen, kuin mitä ajattelin, mutta ihan kivasti kuitenkin silti sopii noiden viininpunaisten kanssa. Sopii tosi kivasti myös ikisuosikki ruskean kanssa. 

Kolmanneksi lakaksi olisin halunnut jonkun ihanan oranssi/persikka/korallin, esim. Tart Decon tai Haute as Hello:n, mutta sellaisia ei harmikseni ollut tarjolla. Arvoin kolmannen lakan kanssa vaikka kuinka kauan, ja lopulta sitten vähän jo kyllästyneenä valitsin Muchi Muchin, joka oli mulle etäisesti tuttu LivBox-esittelyistä. Tiesin sävyn olevan tosi nätti ja hempee vaaleenpunanen. En tiedä, laitoinko sitä itelleni jotenkin liian paksusti, mutta mun kynsillä se kuitenki näyttää ihan erilaiselta, mitä olin ajatellu. Tulee mieleen Barbie-pinkki.. Voi olla, että tohon kuvaan sävy vielä pikkusen korostui kun mulla on asetukset aika värikylläiset, mutta  ei todellisuus kuitenkaan kovin kaukana tuosta ollut.  Täytyy ehkä kokeilla vielä uudestaan vähän maltillisemmalla kerrostuksella (kuvassa kaksi kerrosta), mutta voihan se olla, ettei tollanen pinkki vaan sovi mun ihonväriin niin hyvin kuin vois, ja sen takia näyttää noin kirkkaalta. Googlailin vähän, ja löysin sävyn A Crewed Interest, joka varmaan olis mulle paljon sopivampi, ja jollain tapaa menis mun mielestä tän Muchi Muchin kanssa aika samaan kategoriaan, vaikka sävy onkin eri. Eipä sitäkään tosin laivalla olis ollut, eli sinänsä ei kannata harmitella. Mutta jännästi noi lakat kuitenkin muuttaa sävyään riippuen siitä, mitä pohjalla on. Kyllä mä tätäkin varmaan joskus käytän, mutta ehkä tää nyt oli näistä sellanen, mikä tuotti pienen pettymyksen.

Huomasin kuitenkin, että mun kameran kanssa nää kynnet on aika perfect match.

Noniin, täten päätän ensimmäisen, ja mitä luultavimmin myös viimeisen (ainakin pitkään aikaan) kynsipostaukseni. Koulu alkaa ihan kohta, ja varmaan ensi viikolla on pakko aloittaa kunnolla taas reenaamaan, joten joudun aika pian jo hyvästelemään nää mulle niin rakkaiksi tulleet kynnet. Mutta jo tieto siitä, että kynsien kasvatus oikeiden apuvälineiden kanssa on mullekin näköjään mahdollista, helpottaa kovasti. Eli jos joskus tapahtuu joku kamala onnettomuus, jonka seurauksena en voiskaan koskaan enää soittaa, niin ainakin voin sitte kasvattaa pitkät kynnet.

On meillä viulisteilla sentään se etu, että voidaan keikoilla käyttää huulipunaa, toisin kuin puhaltajat. Ehkä mun vihdoin pitäis niitä opetella käyttään, niin jospa tää kynsiasia ei sitten ihan niin paljoo enää harmittais. First world problems.

4 kommenttia:

  1. Rock Solidia käytän minäkin. Toimii itekseen tai aluslakkana (jolloin kynsilakatkin saa vähemmällä vaivalla poistettua).

    Mitä ihmettä, ei mun muchi muchi oo noin pinkki?? Vertaa vaikka: http://suvikki.blogspot.fi/2013/02/livbox-helmikuu.html

    Uuu tuommoinen klassinen punainen multa puuttuukin. Tahtoooo..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tuosta sun postauksesta mä ton lakan juuri muistinkin. :) Ja yllätyin todella, kun lopputulos oli noin pinkki. Lakkasin nyt uudestaan niin, että laitoin yhen kerroksen muchi muchia ja päälle mademoisellea, ja sillä kombolla pääsin aika lähelle tuota, miltä sun kuvissa näyttää. Huomattavasti kivempi näin. En kyllä tajua, miten se mulla on noin pinkki. Oisko niissä lakoissa sitten vaan jotain yksilöeroja?

      Poista
  2. Jeah, jotenkin tutun kuuloista ;) Mä ostin mun ekan kynsilakan vasta ennen yo-juhlia! Mulla on kans toi forever yummy, aika räikee (ja Joonas ei tykkää yhtään...), mutta välillä on kiva säväyttää! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, sekotin hetkeks ton yo-juhlat jostain syystä niihin Joonaksen valmistujaisiin, ja mietin että kyllä mä mielestäni sulla oon kynsilakkoja aikasemminkin nähny... :D Mut joo, onhan toi kynsiongelma toki yhteinen kaikille jousisoittajille.

      Jussi taas ilahtui suuresti tosta punasesta lakasta. Samoin myös viininpunasesta neuleesta. Varovasti jossain sivulauseessa sitten ilmaisi vielä lievää kyllästymistään mun beigeihin paitoihin.. ;D Mutta punasta huulipunaa se tuskin vieläkään sietäis.

      Poista

kommentit ♥